Posts Tagged ‘tulevaisuus’
- In: Blogit | Tapahtumat
- Jätä kommentti
Tulevaisuus on aihe, joka kiinnostaa meitä kaikkia. Se kiinnosti myös kuusikymmenpäistä opiskelijajoukkoa maanantaina 7.11., kun se jännittyneenä istui tietokoneidensa takana valmiina hyppäämään aikamatkalle Get a life!-simulaation siivittämänä.
Seuraavan puolentoista tunnin aikana tulevaisuus rymisti harmaaseen luokkatilaan karmit paukkuen.
Ihastuneet, hämmentyneet ja yllättyneet huudahdukset kaikuivat kun joukkio seikkaili erilaisia polkuja vuoteen 2030 asti. ”Hei, mikä tää on..?” Miks mulle tulee koko ajan konkurssi?” ”Tälle taas tuli lottovoitto!”
Välillä harhailtiin, joku eksyi suunnastaan, toinen onnekas voitti arvonnassa ja eräs raukka kolaroi autoaan kerta toisensa jälkeen. Oikeista valinnoista ei aina palkittu, mikä saattoi olla pelaajalle pettymys. Valmiita vastauksia omalle elämälle ja uralle ei annettu, jos niitä joku toivoikin. Sen sijaan valintoja sai tehdä olan takaa, mahdollisuuksia riitti, ja ”elämä” oli yllätyksiä täynnä.
Juuri tämä on simulaation perusajatus, näyttää elämä mahdollisuuksien sarjana ja tukea opiskelijoita toiveikkuuteen oman elämänsä sankareina. Elämä ei vain tapahdu, vaan omilla valinnoilla voi vaikuttaa elämänpolkuunsa. Joskus seuraukset voivat olla odottamattomia, mutta myös toivottomissa paikoissa on mahdollisuus mennä eteenpäin. Simulaation karikkopaikoissa apua ja tukea saa simulaatioon upotettujen ohjausvinkkien muodossa, oikeassa elämässä opinto-ohjaajalta tai vaikka ystävältä.
Simulaation jälkeen moni osallistujista huomasi myös yrittäjyyden kiinnostavana vaihtoehtona. Esimerkiksi työttömyyden ei tarvitse olla kammoksuttu umpikuja, vaan ehkä juuri se tarvittava sysäys laittaa oma putiikki pystyyn. Yksin ei silloinkaan tarvitse selviytyä. ”Voi lähteä mukaan vaikka kaverin yritykseen”, pohti eräs osallistujista.
Simulaatio tarjosi osallistujille myös ajan ja paikan pysähtymiseen ja omien valintojen pohdintaan. Omien päätösten kyseenalaistaminen ei ole helppoa, mutta rohkeus kannattaa. ”Koskaan ei ole liian myöhäistä vaihtaa alaa ja aloittaa uutta”, totesi eräs osallistujista oivalluksistaan.
Tulevaisuuden luotausterveisin,
Petra Bedda, Get a Life! -hankkeen projektikoordinaattori
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
- In: Blogit
- Jätä kommentti
Tulevaisuussuuntautunut työelämäsimulaatio. Melkoinen sanahirviö, jonka takaa kuitenkin paljastuu melko simppeleitä johtoajatuksia. Tulevaisuus ei ole yksi tietty, vaan monia erilaisia mahdollisuuksia, joista valitsemalla rakennamme omaa huomispäiväämme.
Elokuvan maailmassa Forrest Gump pärjäsi elämässään vähintään kohtuullisesti vain ajelehtimalla sinne ja tänne. Hänen ainoana kompassinaan oli halu auttaa lähimmäisiään ja joskus myös halu toteuttaa omia intohimojaan, kuten Amerikan mantereen halki juoksemista. Tosielämässä saattaa pärjätä hyvinkin Forrestin keinoilla, mutta omien haaveiden toteuttamista auttaa, kun joskus pysähtyy ja pohtii mihin suuntaan on kulkemassa.
Valitettavasti eteenpäin on hyvin hankala tähystää. Seuraavan päivän kulku ja seuraavan viikon keskeiset tapahtumat saattavat olla vielä hyvinkin kuviteltavissa, mutta jos hypätään useita vuosia eteenpäin alkaa horisontti äkkiä peittyä epävarmuuden usvaan. Mielikuvituksen avulla voidaan luoda mitä kirjavampia tulevaisuuskuvia, mutta kuinka uskottavalta tuntuu miettiä valintojaan niiden pohjalta?
Tämän haasteen kanssa olemme simulaation sisällöntuotannossa painiskelleet jatkuvasti. Kuinka kuvaamme tulevaisuuden työelämää siten, että simulaation käyttäjä samaistuu tilanteeseen riittävästi? Monet asiat työelämässä todennäköisesti mullistuvat, mutta monien perusluonne saattaa säilyä hyvinkin nykyisen kaltaisena.
Simulaatioon on luotu skenaariokortteja, jotka kuvaavat kulloisenkin skenaarion puitteissa maailman tilaa ja tapahtumia. Käyttäjän tehtäväksi jää pohtia tilannetta ja uutisten vaikutusta omaan elämäänsä ja uraansa. Uutissyötteitä tarjoava mediakenttä voi vuonna 2030 olla moneen kertaan mullistunut ja sitä kuvaillessamme olemme välillä joutuneet venyttämään mielikuvitustamme. Miten te, rakkaat lukijat kuvittelette 2030-luvun mediaa? Ilmestyykö Helsingin Sanomat vielä vai onko sen nimi jo aikoja sitten muutettu virallisestikin Hesariksi?
Mikko Vähätalo, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Get a Life -hankkeen lopputuotoksen, tulevaisuussuuntautuneen uraohjauksen verkkotyökalun, luomiseksi tehdään taustatyötä monaalla. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun pala tästä kakusta on sisällön tuottaminen verkkotyökaluun sekä työkalun käyttäjille suunnatun opuksen laatiminen. Kesä ei siis ole kuluva laakereilla lekotellen, vaan aktiivisesti tulevaan suuntautuen!
HAAGA-HELIA on kuluvana keväänä lanseerannut neljä eri kohderyhmille suunnattua tutkimuskyselyä tai -haastattelua. Niistä yhden, opiskelijakyselyn, vastauksia on jo analysoitu. Tuloksia pohdiskellaan tässä blogikirjoituksessa. Muiden kolmen, opinto-ohjaajille, ura- ja työharjoitteluohjaajille sekä työnjohdolle suunnattujen, tutkimusten antia käsitellään myöhemmissä kirjoituksissa.
Lähetimme toukokuussa kaikille koulumme toisen vuoden opiskelijoille kyselytutkimuksen uraohjauksen tarpeesta ja tulevaisuudesta. Koulutusohjelmia HAAGA-HELIAssa on 28, joista 9 englanninkielisiä ja 2 ruotsinkielisiä, niinpä vastaajajoukkoon mahtuu eri alojen ja kansallisuuksien edustajia. Likipitäen 80 % vastaajista oli naisia. Mistä tämä johtuu, sitä tarina ei kerro. Koulutusalamme ovat liiketalous, tietotekniikka, hotelli-, ravintola- ja matkailuala, johdon assistenttityö, toimittajakoulutus, liikunta-ala sekä ammatillinen opettajankoulutus. Yhteistä kaikille ohjelmille on, että koulutamme liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita. Vastaaja-aines monipuolistuu myöhemmin, kun muut korkeakoulut ehtivät hyödyntää kyselyämme lanseeraten sen omien opiskelijoidensa keskuudessa.
Kyselymme poiki 200 ja rapiat vastausta, emme siis varsinaisesti tukehtuneet tulvaan… Spekuleerata voi monelta kantilta, mutta taisi käydä vähän samoin kuin EU-vaaleissa: mikäli aihe ei kosketa omaa arkea verekseltään, ei panosta anneta. Kroonisen infoähkynkin voi, pieleen pahasti osumatta, diagnosoida tälle sähköpostivastaajajoukolle.
Aineistoa kuitenkin riittää pureskeltavaksi asti. Alustavat tulokset laadullisesta aineistosta ovat jo käytössä. Projektiryhmän sydän lämpenee eritoten tiedosta, että leijonanosa vastaajista kokee verkkopohjaisen urasivuston varteenotettavaksi työkaluksi. Hurraa! Myös yrittäjyys ja yritteliäisyys, nämä pro-aktiivisuuden ilmentäjät saivat vastaajissa kannatusta; yli puolet vastaajista näki, ettei oman yrityksen perustaminen tulevaisuudessa ole poissuljettu vaihtoehto. Projektiryhmä, joka liputtaa opiskelijoiden itseohjautuvuuden ja oman elämän haltuun ottamisen puolesta, taputtaa käsiään tästäkin hyvästä.
Eräs kyselymme mielenkiintoisimmista kysymyksistä lienee ”Miten suunnittelet tulevaisuuttasi?”. Kysymyksenasettelu mahdollistaa monituisia lähestymistapoja, joiden perusteella vastaajat jakautuvatkin. Osa päätyi kertomaan, mitä ovat tulevaisuutensa varalle suunnitelleet. Kiintoisaa sekin, muttei hankkeen kannalta ydinkauraa. Sen sijaan kysymykseen kirjaimellisesti vastanneilta saimme arvokasta tietoa. Analyysivaiheessa tuotettiin kolme eri kategoriaa, jotka luonnehtivat eri intensiteetillä urapolkuaan suunnittelevia opiskelijoita. Kategoriat ovat ”suunnitelmalliset”, ”pohtijat” ja ”ei-suunnitelmalliset”.
Suunnitelmallisiksi nähdään aktiivisia toimintasuunnitelmien tekijöitä, tähtäimen pituudesta piittaamatta. Pohtijat -kategoriassa työpolkua suunnitellaan ajatusten tasolla – tärkeää itsetutkiskelutyötä sen pohtimiseksi, millainen työ voisi olla sopiva ja maistuva. Myös maailmantalouden- ja työllisyystilanne kuuluivat olleen tekijöitä suuntamietinnöissä. Huomionarvoista tutkimusaineistossa on, että melko suuri joukko tulevaisuuskysymyksen vastaajia käytti ilmaisua ”päivä kerrallaan”, joko tulevaisuuteen luottaen tai sitä epäillen. Hankeväkemme näkemyksen mukaan tällaisesta ajattelusta tulisi irtautua, sillä suunnitelmallisuus auttaa tavoitteiden toteuttamisessa huolimatta siitä, millainen maailma ympärillä on tai millaiseksi se muuttuu. Ehkä tässä kohden olisi hyvä palauttaa mieleen vanha sanonta ”suunnitelma, jota ei voi muuttaa, on huono suunnitelma”.
Eräs selkeä viesti vastaajilta oli, että uraohjaus koulun palveluna koetaan tärkeäksi. Muoto ja intensiteetti toiveissa vaihtelivat, mutta tukea yhtä kaikki kaivataan – erityisesti oikean alan ja oikean työtehtävän löytämisessä. Yli 80 % vastaajista yhtyi näihin väittämiin täysin tai jokseenkin. Mikäli korkeakoulusektorilla aiotaan kehittää uraohjausta opiskelijalähtöisesti, tulisi tämä viesti sisäistää. Lisäksi jo laaditun tavoitteen käytäntöön vieminen, ura- ja opinto-ohjauksen integroiminen, olisi aimo askel kohti tulevaisuussuuntautunutta uraohjausta korkeakouluissa. Integroimisen ansio olisi, että opiskelija saateltaisiin huomioimaan tuleva työpolku jo opintovalinnoissaan.
Analyysimme tuottamassa ”pohtijat”-kategoriassa esiintyi melko paljon asetelmaa ”opinnot ensin, katsotaan sitten”. Miltä tuntuisi käänteentekevä ajatus ”katsotaan ensin, opinnot sitten”?
Tutkimusterveisin,
Maiju & Martina
Hanki elämä tulevaisuusverstaasta
Posted on: 12.05.2009
Get a life -hankeen ydin on tuottaa työkaluja tulevaisuuden työelämään valmistautumiseksi. Koska tulevaisuutta ei voi ennustaa, täytyy varautua erilaisiin vaihtoehtoihin. Mitä enemmän erilaisia ja toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja löydetään, sen parempi varautumisen kannalta.
Hankkeessa järjestetään useita tulevaisuusverstaita, jotta saataisiin esiin monipuolisia näkemyksiä. Ensimmäiseen verstaaseen kutsuttiin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen henkilökuntaa ja muutamia sidosryhmien edustajia. Verstaassa pyrittiin löytämään tulevaisuusammattilaisten räväköitäkin näkemyksiä tulevaisuuden työelämästä. Seuraavissa verstaissa, joita tehdään yhteistyössä partneriorganisaatioiden kanssa, tärkeintä on luoda konkreettisia ja tavoittelemisen arvoisia kuvia tulevaisuuden työtehtävistä ja urapoluista.
Tulevaisuusammattilaisten verstas järjestettiin 24.4.2009 ja mukana oli 16 asiantuntijaa, jotka arvioivat ja täydensivät valmiiksi poimittuja työelämän muutostekijöitä. Tärkeimmät muutostekijät laitettiin tulevaisuustaulukkoon ja niistä rakennettiin erilaisia tulevaisuuspolkuja. Kriittiset muutostekijät ja tulevaisuuspolut viedään partnereiden ja testiryhmien käsittelyyn. Sen jälkeen ne julkistetaan ja tuodaan tänne blogiin kommentoitaviksi.
Hyppy tulevaisuuteen tehtiin ensin mielikuvien avulla kuvittelemalla millaista oma työnteko olisi parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Mielikuvamatkan jälkeen osallistujat tuunasivat itselleen tossut, joissa oli mukava tallustaa päivä tulevaisuuden poluilla.
Tossujen tuunausta tulevaisuusverstaassa
Tulevaisuuden työelämään pureuduttiin aluksi keskustelemalla yhdessä työelämään vaikuttavista muutostekijöistä. Valmiiksi annettuja muutostekijöitä oli 18 ja keskustelussa mukaan lisättiin vielä 4 osallistujien mielestä keskeistä teemaa. Keskustelun jälkeen näitä yläotsikoita täsmennettiin ja konkretisoitiin niin että kukin kirjoitti post it -lapuille mielestään keskeisiä asioita, jotka työelämän muutosta ohjaavat. Lyhyessä ajassa fläpeille ilmestyi yli sata muutostekijää.
Muutostekijöiden täsmennystä fläpeille
Työskentely jatkui kolmessa ryhmässä. Tulevaisuustaulukon rakentaminen alkoi 7 keskeisen muuttujan valinnalla. Jokaisella ryhmällä oli oma näkökulmansa ja vilkkaan keskustelun saattamana päivän aikana syntyi erilaisia ideoita, malleja ja kaavioita korkeakouluista valmistuvan eteen vuonna 2030 avautuvasta maailmasta.
Tulevaisuusverstaassa tuotettiin niin utooppisia kuin dystooppisiakin tulevaisuuden tiloja, vauhdikkaita tulevaisuustaulukoita ja värikkäitä polkuja. Saimme mukaamme melkoisen määrän työelämää ohjaavia muutostekijöitä, tallenteet ryhmäkeskusteluista sekä rikkaat tulevaisuustaulukot.
Tulevaisuustaulukon täyttäminen
Loppukeskustelussa keskeiset oivallukset kiteytyivät ajatukseen, että nykytilanteessa meillä on jo paljon niitä tunnuspiirteitä, joita ajattelemme tulevaisuuden sisältävän. Isoja kysymyksiä ovat kansallisvaltioiden asema ja merkitys: tehdäänkö työ globaaleissa joustavissa verkostoissa vai syntyykö pieniä jäseniään suojelevia piirejä esimerkiksi yritysten ympärille.
Mahdollista on myös sellainen kehitys, jossa työstä on pulaa ja niukkuutta, Raadantaa ja pitkiä työuria on odottavissa sekä kovaa kilpailua kompetenssien ja työmarkkinakelpoisuuden kehittämisestä. Vastaavasti voimme helposti kuvitella myös sellaisen tulevaisuuden, jossa leikkivä ja itseään toteuttava ihminen on tuottava ja toimelias
Jatkamme tästä tulevaisuuskuvien rakentelua. Mitä mieltä itse olet, olemmeko oikeilla jäljillä vai ihan jossain ihan muualla?
Verstasterveisin Leena ja Johanna
Kuvat: Anne Arvonen
Get a Life 