Get a Life

Get a Life -hankkeen lopputuotoksen, tulevaisuussuuntautuneen uraohjauksen verkkotyökalun, luomiseksi tehdään taustatyötä monaalla. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun pala tästä kakusta on sisällön tuottaminen verkkotyökaluun sekä työkalun käyttäjille suunnatun opuksen laatiminen. Kesä ei siis ole kuluva laakereilla lekotellen, vaan aktiivisesti tulevaan suuntautuen!

HAAGA-HELIA on kuluvana keväänä lanseerannut neljä eri kohderyhmille suunnattua tutkimuskyselyä tai -haastattelua. Niistä yhden, opiskelijakyselyn, vastauksia on jo analysoitu. Tuloksia pohdiskellaan tässä blogikirjoituksessa. Muiden kolmen, opinto-ohjaajille, ura- ja työharjoitteluohjaajille sekä työnjohdolle suunnattujen, tutkimusten antia käsitellään myöhemmissä kirjoituksissa.

Lähetimme toukokuussa kaikille koulumme toisen vuoden opiskelijoille kyselytutkimuksen uraohjauksen tarpeesta ja tulevaisuudesta. Koulutusohjelmia HAAGA-HELIAssa on 28, joista 9 englanninkielisiä ja 2 ruotsinkielisiä, niinpä vastaajajoukkoon mahtuu eri alojen ja kansallisuuksien edustajia. Likipitäen 80 % vastaajista oli naisia. Mistä tämä johtuu, sitä tarina ei kerro. Koulutusalamme ovat liiketalous, tietotekniikka, hotelli-, ravintola- ja matkailuala, johdon assistenttityö, toimittajakoulutus, liikunta-ala sekä ammatillinen opettajankoulutus. Yhteistä kaikille ohjelmille on, että koulutamme liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita. Vastaaja-aines monipuolistuu myöhemmin, kun muut korkeakoulut ehtivät hyödyntää kyselyämme lanseeraten sen omien opiskelijoidensa keskuudessa.

Kyselymme poiki 200 ja rapiat vastausta, emme siis varsinaisesti tukehtuneet tulvaan… Spekuleerata voi monelta kantilta, mutta taisi käydä vähän samoin kuin EU-vaaleissa: mikäli aihe ei kosketa omaa arkea verekseltään, ei panosta anneta. Kroonisen infoähkynkin voi, pieleen pahasti osumatta, diagnosoida tälle sähköpostivastaajajoukolle.

Aineistoa kuitenkin riittää pureskeltavaksi asti. Alustavat tulokset laadullisesta aineistosta ovat jo käytössä. Projektiryhmän sydän lämpenee eritoten tiedosta, että leijonanosa vastaajista kokee verkkopohjaisen urasivuston varteenotettavaksi työkaluksi. Hurraa! Myös yrittäjyys ja yritteliäisyys, nämä pro-aktiivisuuden ilmentäjät saivat vastaajissa kannatusta; yli puolet vastaajista näki, ettei oman yrityksen perustaminen tulevaisuudessa ole poissuljettu vaihtoehto. Projektiryhmä, joka liputtaa opiskelijoiden itseohjautuvuuden ja oman elämän haltuun ottamisen puolesta, taputtaa käsiään tästäkin hyvästä.

Eräs kyselymme mielenkiintoisimmista kysymyksistä lienee ”Miten suunnittelet tulevaisuuttasi?”. Kysymyksenasettelu mahdollistaa monituisia lähestymistapoja, joiden perusteella vastaajat jakautuvatkin. Osa päätyi kertomaan, mitä ovat tulevaisuutensa varalle suunnitelleet. Kiintoisaa sekin, muttei hankkeen kannalta ydinkauraa. Sen sijaan kysymykseen kirjaimellisesti vastanneilta saimme arvokasta tietoa. Analyysivaiheessa tuotettiin kolme eri kategoriaa, jotka luonnehtivat eri intensiteetillä urapolkuaan suunnittelevia opiskelijoita. Kategoriat ovat ”suunnitelmalliset”, ”pohtijat” ja ”ei-suunnitelmalliset”.

Suunnitelmallisiksi nähdään aktiivisia toimintasuunnitelmien tekijöitä, tähtäimen pituudesta piittaamatta. Pohtijat -kategoriassa työpolkua suunnitellaan ajatusten tasolla – tärkeää itsetutkiskelutyötä sen pohtimiseksi, millainen työ voisi olla sopiva ja maistuva. Myös maailmantalouden- ja työllisyystilanne kuuluivat olleen tekijöitä suuntamietinnöissä. Huomionarvoista tutkimusaineistossa on, että melko suuri joukko tulevaisuuskysymyksen vastaajia käytti ilmaisua ”päivä kerrallaan”, joko tulevaisuuteen luottaen tai sitä epäillen. Hankeväkemme näkemyksen mukaan tällaisesta ajattelusta tulisi irtautua, sillä suunnitelmallisuus auttaa tavoitteiden toteuttamisessa huolimatta siitä, millainen maailma ympärillä on tai millaiseksi se muuttuu. Ehkä tässä kohden olisi hyvä palauttaa mieleen vanha sanonta ”suunnitelma, jota ei voi muuttaa, on huono suunnitelma”.

Eräs selkeä viesti vastaajilta oli, että uraohjaus koulun palveluna koetaan tärkeäksi. Muoto ja intensiteetti toiveissa vaihtelivat, mutta tukea yhtä kaikki kaivataan – erityisesti oikean alan ja oikean työtehtävän löytämisessä. Yli 80 % vastaajista yhtyi näihin väittämiin täysin tai jokseenkin.  Mikäli korkeakoulusektorilla aiotaan kehittää uraohjausta opiskelijalähtöisesti, tulisi tämä viesti sisäistää. Lisäksi jo laaditun tavoitteen käytäntöön vieminen, ura- ja opinto-ohjauksen integroiminen, olisi aimo askel kohti tulevaisuussuuntautunutta uraohjausta korkeakouluissa. Integroimisen ansio olisi, että opiskelija saateltaisiin huomioimaan tuleva työpolku jo opintovalinnoissaan.

Analyysimme tuottamassa ”pohtijat”-kategoriassa esiintyi melko paljon asetelmaa ”opinnot ensin, katsotaan sitten”. Miltä tuntuisi käänteentekevä ajatus ”katsotaan ensin, opinnot sitten”?

Tutkimusterveisin,
Maiju & Martina