Get a Life

Get a Life! –projektitiimi laskeutui Rovaniemen sydämeen PedaForum päiville 25.-26. elokuuta. Lapin yliopistossa järjestettyjen Peda-Forum päivien päätemana tänä vuonna oli ”Kohti työelämää”.

Get a Life! työpaja painottui tällä kertaa ohjaukselliseen näkökulmaan. Paja pyörähti mukavasti liikkeelle luovan keskustelun ja ideoinnin siivittämänä. Open Space -menetelmällä toteutettu työpaja antoi virikkeitä hedelmälliselle ohjauskeskustelulle!

Pajassa virisi mm. ajatuksia siitä, että opinnoissa ja oman työuran hahmottamiseksi tulisi raottaa sitä verhoa, joka pitää perinteisistä ”normiuran” ajatusmalleista kiinni. Opiskelijan tulisi onnistua tarkastelemaan elämäänsä myös kriittisesti ja kyseenalaistamaan näitä normimalleja. Mielenkiintoista oli, että yleinen oman elämän innostavuuden tulisi saada liikkumaan aina lapsuudesta koulutukseen, sieltä työelämään ja yhä eteenpäin. Mihin ne lapsuuden leikit, päämäärien näkeminen ja elämän flow sitten oikein katoavat?

Pajan tuotoksiin tyytyväisinä,

Laura Kolehmainen,  Johanna Ollila ja Leena Jokinen

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Get a Life -työkalu sai parasta mahdollista palautetta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluverkostojen valtakunnallisilla Elopäivillä 18.–20.8.2010. Väläytimme ensi kertaa julkisesti testipeliä noin parillekymmenelle yliopistojen rekry-ihmiselle. Pajassa mukana olleet ohjaajat uskoivat pelin olevan ohjaukseen sopiva ja kohdekorkeakoulujen tarpeisiin jalostettava työkalu. Tälle työkalulle on selvästi käyttöä ja tarvetta, mikä oli suuri ilo havaita.

Halusimme erityisesti keskittyä Elopäivien osallistujien kanssa muutamaan määrättyyn tilanteeseen, joita olivat:

• Opiskeluvaikeudet ja tökkivät opinnot tai tauko opinnoissa
• Opintojen ja jonkin muun tärkeän esim. harrastuksen kanssa tasapainottelu
• Työn ja opiskelun yhdistäminen
• Projektista toiseen hypähtely
• Uran etsijä ja uuteen hyppäävä

Näistä tilanteista meillä ei vielä ole riittävästi sisältöä olemassa, siksi haimme inspiraatiota sisältötyöhön. Rekrytointi-ihmisillä on runsaasti esimerkkitapauksia ja tosielämän kokemuksia, joita jakaa meidän kanssamme. Työpajassa työkalun esittely sekä sisältökorttien työstäminen teki hankkeesta osallistujille myös konkreettisen. Näin saimme taas kerran kohderyhmiä mukaan työkalun luomiseen ja varmistuksen sille, että olemme tekemässä jotain merkityksellistä.

Ohjaaja kaipaa esimerkkejä ja kokemuksia siitä, miten hän voi työkalua omassa työssään käyttää. Meidän tulee siis kerätä talteen kaikki kokemukset ja palautteet niiltä ryhmiltä, jotka testaavat ja pilotoivat työkalua lähimmän vuoden aikana. Tervetuloa mukaan testaamaan vaan kaikki kiinnostuneet!

Palautekeskusteluissa esille nousi kiinnostava ajatus siitä, että työpaikkojen rekrytoijilla on suhteellisen jäykät näkemykset tutkinnon ja työtehtävän yhteytyksistä. Esimerkiksi tiettyyn tehtävään valitaan aina insinöörikoulutuksen saanut, riippumatta siitä, millaisia osaamisia tai kykyjä muita tutkintoja suorittaneilla hakijoilla olisi. Opiskelumaailman ja rekrytointimaailman kohtaamisessa on haasteita, jotka liittyvät koulutusalojen sisältöihin ja hakijoiden osaamisen kuvailuun työtehtävien näkökulmasta.

Tällaisen yhteistyön ja palautteen avulla sitä saa työniloa pitkäksi aikaa.

Leena Jokinen ja Laura Kolehmainen

Mitä saadaan kun laitetaan yhteen Euroopan suurin scifi-tapahtuma Finncon, Suomen tieteiskirjoittajat ja Tulevaisuuden tutkimuksen ESR-hanke? Saadaan aikaan innostunut työpaja ja valtakunnallinen kirjoituskilpailu, jotka molemmat tuottavat innostuneita ja luovia ratkaisuja siitä, millaista on työ 2030-luvun Suomessa. 

Pääsin itse vain pikaisesti todistamaan parinkymmenen hengen työpajaa Finnconissa, mutta kirjoituskilpailuun olin jo aikaisemmin oitis lupautunut tuomariksi nähdäkseni miten tieteiskirjallisuuden tapa yhdistää tulevaisuusskenaariot ja fiktio toimivat suomalaisessa kirjoituskilpailussa. Oivallisestihan ne toimivat; kilpailun tuomaristo, Leena Jokinen (Tutu), kirjailija Markku Soikkeli ja tutkija Irma Hirsjärvi (Nykykulttuurin tutkimuskeskus) valitsivat kolme parasta kirjoitusta ja niiden kirjoittajat palkittaviksi mp3-soittimilla. Kärkikolmikon muodostivat Jenny Kangasvuo, Keijo Rajakallio ja Panu Ojala, joiden kunkin hyvin erityyppiset tekstit saivat aikaan yksimielisen valinnan. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvottiin Dell-miniläppäri; arpaonni suosi Eero-Tapani Kärkkäistä. 

Kirjoituskilpailu järjestettiin sangen nopealla aikataululla, mutta siitä huolimatta siihen tuli rikas valikoima tekstejä aina lähes professionaaleista skenaarioista ja ennakoinneista tyylikkääseen kaunokirjalliseen muotoon: tieteiskirjallisuuteen. Luulen, että teksteistä on osaltaan hyötyä Get a Life -hankkeen yliopisto- ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käyttöön tarkoitetun uraohjaustyökalun kehittämisessä. 

Itse tarkastelin tekstejä hiukan skitsokatseella: aikanaan kirjallisuudessa graduni feministisistä anarkosyndikalistisista utopioista tehneenä ja sittemmin tieteiskirjallisuuden scenestä väitelleenä, kauan sitten kasvatuksen tulevaisuudenkuvat-projektissa mukana olleena ja edelleenkin luovan kirjoittamisen opettajana. Tekstien tyylillinen skaala oli laaja. Mukana oli sekä kirjoittamisen harrastajia 13-vuotiaasta lähtien, että monien alojen ammattilaisia. Useimmat teksteistä kuvailivat toivottua tulevaisuutta tai asettivat normatiivisia tavoitteita. Yllättävästi ekologiset seikat eivät korostuneet, ja globaali näkökulma tuli esiin vain harvoissa. Kärki oli leveä, mutta yksimielisyys kolmesta parhaasta löytyi helposti. Kilpailussa kärkeen pääsivät pohdiskelevat tekstit, joissa yhdistyi sekä monipuolinen tieto että kirjoittamisen taito. 

Jenny Kangasvuon tyrmäävän vaikuttava novelli Jätehuollon haasteet edusti korkeatasoista kaunokirjallista ilmaisua. Fiktion keinoin tuodaan esiin pätkätyöllisyyden ja akateemisen työuran rankimmat kokemukset, henkisen ja ruumiillisen työstä ja sen kautta yhteiskunnasta syrjäytymisen kokemus. Tyylillisesti teksti on yhteiskunnallista tieteisfiktiota. 

Keijo Rajakallion teksti oli tiedollisesti laaja-alaisin, pohdiskeleva ja monipuolisia näkökulmia hyödyntävä. Kypsä analyysi otti huomioon niin globaalin kuin yksilön näkökulman, ja toi esiin monenlaisia työelämään vaikuttavia muuttujia. Esseemäinen kirjoitus oli hallittu ja koukuttava. 

Panu Ojala toi kirjoituksessaan myös skenaarioajattelun metodeja: historiallisuuden, ekologiset ja taloudelliset muuttujat. Hänen pohdintansa käsittelee myös eettisiä yhteiskunnallisten rakenteiden, työelämän ja talouden solmukohtia 

Aloite Hyppää huomiseen -kirjoituskilpailuun tuli Turun kauppakorkeakoulun vetämältä Get a Life -ESR-hankkeelta. Se sopi erinomaisen hyvin Suomen tieteiskirjoittajien profiiliin; seura järjestää jatkuvasti sekä vuosittaisia että erilaisia yksittäisiä teemakirjoituskilpailuja samoin kuin kirjoittajakursseja ja työpajoja. Siksikin tämä yhteistyö sopii hyvin heikkojen signaalien tarkasteluun. 

Tieteiskirjoittajat on yksi monista suomalaisten science fiction -harrastajien kentän kirjallisista aktiviteeteista. Suomalaiset tieteisfiktion harrastajien lehdet ja seurojen kirjoituskilpailut ovat vaikuttaneet maan kirjallisuuden kentällä niin, että genre näkyy muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen hyvin – nyt jo mainstream-kirjallisuudenkin teemoina. Esimerkkeinä tällaisista voi mainita vaikkapa Merete Mazzarellan Marraskuun ja Harri Nykäsen Raid-dekkarit. Voikin jo pohtia, onko lajityypin näkyvä harrastus vaikuttanut viimeaikaisten vaihtoehtohistorioiden, utopioiden ja dystopioiden ilmestymiseen kaunokirjallisuuden puolella. Voi myös ajatella niin, että aikaisemmin vain tieteiskirjallisuudessa näkyvä tulevaisuus-spekulointi on jo arkipäivää, ja sellaisena heijastuu kaikessa mediassa – myös kirjallisuudessa. 

Kilpailun järjestivät Turun kauppakorkeakoulun koordinoima Get a life -hanke (ESR) ja Suomen tieteiskirjoittajat ry. 

https://getalifehanke.wordpress.com
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi  

Irma Hirsjärvi
irma.hirsjarvi (a) jyu.fi

Get a life -hankkeen blogiin laaditaan juttuja hankkeen tapahtumista ja sen edistymisestä. Toteuttajina  on 5 korkeakoulua ja 4 organisaatiokumppania, joten hankkeen aikana mukaan saadaan varmasti uusia näkökulmia ja monenlaisia tapahtumia. Ensimmäisessä artikkelissa käsitellään Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen järjestämää tulevaisuusverstasta.