Get a Life

Kirjoittajan arkisto

Get a Life! -hankkeen jatkokaudella 2012–2013 keskitymme työelämäsimulaation ja ohjausmallien jatkokehittämiseen.

Jatkokauden tavoitteet on asetettu korkealle: kehitetyn ohjausmallin jämeröittäminen, työelämäsimulaation uudistaminen, niin teknisesti kuin sisällöllisesti, sekä kansainvälisyys.

Kevään 2012 aikana olemme järjestäneet Suomessa ja ulkomailla kansainvälisiä verstaita ja koulutustilai-suuksia, joissa on haettu uusia näkökulmia ohjaajilta ja opiskelijoilta. Kerätyn aineiston pohjalta simulaation taustaskenaarioita terävöitetään ja tuotetaan simulaatioon uusia tapahtumakortteja, jotka istuvat kansainvälistyvään työelämään. Get a Life! -työelämäsimulaation 2.0 versio käännetään myös kokonaan englanniksi.

Uusi versio Get a Life! -työelämäsimulaatiosta valmistuu keväällä 2013, ja se on opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien käytettävissä syksyllä 2013. Simulaatio toteutetaan avoimeen lähdekoodiin pohjautuen, joll-oin sitä on jatkossa mahdollista muokata erilaisten oppilaitosten ja käyttöympäristöjen tarpeisiin.

Osallistu kehittämiseen, pilotoi opiskelijoilla

Mikäli haluat lisätietoa hankkeesta ja työelämäsimulaatiosta ja/tai haluat pilotoida työelämäsimulaatiota opiskelijoillasi, ilmoita meille tietosi oheisen lomakkeen kautta. Otamme sinuun yhteyttä ja kerromme mielellämme lisää.

Linkki lomakkeeseen 

 

Get a Life -työkalu sai parasta mahdollista palautetta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluverkostojen valtakunnallisilla Elopäivillä 18.–20.8.2010. Väläytimme ensi kertaa julkisesti testipeliä noin parillekymmenelle yliopistojen rekry-ihmiselle. Pajassa mukana olleet ohjaajat uskoivat pelin olevan ohjaukseen sopiva ja kohdekorkeakoulujen tarpeisiin jalostettava työkalu. Tälle työkalulle on selvästi käyttöä ja tarvetta, mikä oli suuri ilo havaita.

Halusimme erityisesti keskittyä Elopäivien osallistujien kanssa muutamaan määrättyyn tilanteeseen, joita olivat:

  • Opiskeluvaikeudet ja tökkivät opinnot tai tauko opinnoissa
  • Opintojen ja jonkin muun tärkeän esim. harrastuksen kanssa tasapainottelu
  • Työn ja opiskelun yhdistäminen
  • Projektista toiseen hypähtely
  • Uran etsijä ja uuteen hyppäävä

Näistä tilanteista meillä ei vielä ole riittävästi sisältöä olemassa, siksi haimme inspiraatiota sisältötyöhön. Rekrytointi-ihmisillä on runsaasti esimerkkitapauksia ja tosielämän kokemuksia, joita jakaa meidän kanssamme. Työpajassa työkalun esittely sekä sisältökorttien työstäminen teki hankkeesta osallistujille myös konkreettisen. Näin saimme taas kerran kohderyhmiä mukaan työkalun luomiseen ja varmistuksen sille, että olemme tekemässä jotain merkityksellistä.

Ohjaaja kaipaa esimerkkejä ja kokemuksia siitä, miten hän voi työkalua omassa työssään käyttää. Meidän tulee siis kerätä talteen kaikki kokemukset ja palautteet niiltä ryhmiltä, jotka testaavat ja pilotoivat työkalua lähimmän vuoden aikana. Tervetuloa mukaan testaamaan vaan kaikki kiinnostuneet!

Palautekeskusteluissa esille nousi kiinnostava ajatus siitä, että työpaikkojen rekrytoijilla on suhteellisen jäykät näkemykset tutkinnon ja työtehtävän yhteytyksistä. Esimerkiksi tiettyyn tehtävään valitaan aina insinöörikoulutuksen saanut, riippumatta siitä, millaisia osaamisia tai kykyjä muita tutkintoja suorittaneilla hakijoilla olisi. Opiskelumaailman ja rekrytointimaailman kohtaamisessa on haasteita, jotka liittyvät koulutusalojen sisältöihin ja hakijoiden osaamisen kuvailuun työtehtävien näkökulmasta.

Tällaisen yhteistyön ja palautteen avulla sitä saa työniloa pitkäksi aikaa.

Leena Jokinen ja Laura Kolehmainen


Mitä saadaan kun laitetaan yhteen Euroopan suurin scifi-tapahtuma Finncon, Suomen tieteiskirjoittajat ja Tulevaisuuden tutkimuksen ESR-hanke? Saadaan aikaan innostunut työpaja ja valtakunnallinen kirjoituskilpailu, jotka molemmat tuottavat innostuneita ja luovia ratkaisuja siitä, millaista on työ 2030-luvun Suomessa. 

Pääsin itse vain pikaisesti todistamaan parinkymmenen hengen työpajaa Finnconissa, mutta kirjoituskilpailuun olin jo aikaisemmin oitis lupautunut tuomariksi nähdäkseni miten tieteiskirjallisuuden tapa yhdistää tulevaisuusskenaariot ja fiktio toimivat suomalaisessa kirjoituskilpailussa. Oivallisestihan ne toimivat; kilpailun tuomaristo, Leena Jokinen (Tutu), kirjailija Markku Soikkeli ja tutkija Irma Hirsjärvi (Nykykulttuurin tutkimuskeskus) valitsivat kolme parasta kirjoitusta ja niiden kirjoittajat palkittaviksi mp3-soittimilla. Kärkikolmikon muodostivat Jenny Kangasvuo, Keijo Rajakallio ja Panu Ojala, joiden kunkin hyvin erityyppiset tekstit saivat aikaan yksimielisen valinnan. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvottiin Dell-miniläppäri; arpaonni suosi Eero-Tapani Kärkkäistä

Kirjoituskilpailu järjestettiin sangen nopealla aikataululla, mutta siitä huolimatta siihen tuli rikas valikoima tekstejä aina lähes professionaaleista skenaarioista ja ennakoinneista tyylikkääseen kaunokirjalliseen muotoon: tieteiskirjallisuuteen. Luulen, että teksteistä on osaltaan hyötyä Get a Life -hankkeen yliopisto- ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käyttöön tarkoitetun uraohjaustyökalun kehittämisessä. 

Itse tarkastelin tekstejä hiukan skitsokatseella: aikanaan kirjallisuudessa graduni feministisistä anarkosyndikalistisista utopioista tehneenä ja sittemmin tieteiskirjallisuuden scenestä väitelleenä, kauan sitten kasvatuksen tulevaisuudenkuvat-projektissa mukana olleena ja edelleenkin luovan kirjoittamisen opettajana. Tekstien tyylillinen skaala oli laaja. Mukana oli sekä kirjoittamisen harrastajia 13-vuotiaasta lähtien, että monien alojen ammattilaisia. Useimmat teksteistä kuvailivat toivottua tulevaisuutta tai asettivat normatiivisia tavoitteita. Yllättävästi ekologiset seikat eivät korostuneet, ja globaali näkökulma tuli esiin vain harvoissa. Kärki oli leveä, mutta yksimielisyys kolmesta parhaasta löytyi helposti. Kilpailussa kärkeen pääsivät pohdiskelevat tekstit, joissa yhdistyi sekä monipuolinen tieto että kirjoittamisen taito. 

Jenny Kangasvuon tyrmäävän vaikuttava novelli Jätehuollon haasteet edusti korkeatasoista kaunokirjallista ilmaisua. Fiktion keinoin tuodaan esiin pätkätyöllisyyden ja akateemisen työuran rankimmat kokemukset, henkisen ja ruumiillisen työstä ja sen kautta yhteiskunnasta syrjäytymisen kokemus. Tyylillisesti teksti on yhteiskunnallista tieteisfiktiota. 

Keijo Rajakallion teksti oli tiedollisesti laaja-alaisin, pohdiskeleva ja monipuolisia näkökulmia hyödyntävä. Kypsä analyysi otti huomioon niin globaalin kuin yksilön näkökulman, ja toi esiin monenlaisia työelämään vaikuttavia muuttujia. Esseemäinen kirjoitus oli hallittu ja koukuttava. 

Panu Ojala toi kirjoituksessaan myös skenaarioajattelun metodeja: historiallisuuden, ekologiset ja taloudelliset muuttujat. Hänen pohdintansa käsittelee myös eettisiä yhteiskunnallisten rakenteiden, työelämän ja talouden solmukohtia 

Aloite Hyppää huomiseen -kirjoituskilpailuun tuli Turun kauppakorkeakoulun vetämältä Get a Life -ESR-hankkeelta. Se sopi erinomaisen hyvin Suomen tieteiskirjoittajien profiiliin; seura järjestää jatkuvasti sekä vuosittaisia että erilaisia yksittäisiä teemakirjoituskilpailuja samoin kuin kirjoittajakursseja ja työpajoja. Siksikin tämä yhteistyö sopii hyvin heikkojen signaalien tarkasteluun. 

Tieteiskirjoittajat on yksi monista suomalaisten science fiction -harrastajien kentän kirjallisista aktiviteeteista. Suomalaiset tieteisfiktion harrastajien lehdet ja seurojen kirjoituskilpailut ovat vaikuttaneet maan kirjallisuuden kentällä niin, että genre näkyy muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen hyvin – nyt jo mainstream-kirjallisuudenkin teemoina. Esimerkkeinä tällaisista voi mainita vaikkapa Merete Mazzarellan Marraskuun ja Harri Nykäsen Raid-dekkarit. Voikin jo pohtia, onko lajityypin näkyvä harrastus vaikuttanut viimeaikaisten vaihtoehtohistorioiden, utopioiden ja dystopioiden ilmestymiseen kaunokirjallisuuden puolella. Voi myös ajatella niin, että aikaisemmin vain tieteiskirjallisuudessa näkyvä tulevaisuus-spekulointi on jo arkipäivää, ja sellaisena heijastuu kaikessa mediassa – myös kirjallisuudessa. 

Kilpailun järjestivät Turun kauppakorkeakoulun koordinoima Get a life -hanke (ESR) ja Suomen tieteiskirjoittajat ry. 

https://getalifehanke.wordpress.com
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi  

Irma Hirsjärvi
irma.hirsjarvi (a) jyu.fi


Ota yhteyttä:

Leena Jokinen, projektikoordinaattori
puh. 040 707 7982
leena.jokinen(a)utu.fi

Johanna Ollila, projektipäällikkö
puh. 040 520 0222
johanna.ollila(a)utu.fi

Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Turun yliopisto
ffrc.utu.fi

Kiinnostaako simulaation pilotointi?
Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä!